Äijäilystä

Päätän poliitiikkavaahtoamissarjani tältä erää pieneen tribuuttiin helsinkiläispoliitikko Jan Vapaavuorelle. Minua ilahdutti suuresti apulaiskaupunginjohtajan äijäily bussipysäkkien mainoksissa.


Yhtäläisyys venäjämeininkiin oli kerrassaan häkellyttävä:



Vaalien tulosruudussa minulla oli ilo kuulla tulevan kansanedustajan puhuvan. Mainostoimisto oli unohtanut jälkiäänittää puheen ja herra puhui ihan omalla äänellään, joka olikin sitten aika feminiininen. Ihan mahtavaa!

Älkää käsittäkö väärin: minulla ei ole kyseistä poliitikkoa vastaan yhtään mitään. Pidän perverssillä tavalla äijäilystä ja olisin saattanut äänestää häntä, jos olisin äänestänyt Kokoomusta, mutta tarinalla on pari kiinnostavaa opetusta. Ensinnäkin, brändäys oli onnistunut loistavasti ja toisekseenkin demareiden kauhistelema oikeistolainen ajan henki kyllä jollain tapaa pitää paikkaansa.